Helsingin valtaus

Helsingin valtaus
	Osa Suomen sisällissotaa
	Saksalaisia sotilaita Pohjoisella Rautatiekadulla.
Päivämäärä:	11.–13. huhtikuuta 1918
Paikka:	Helsinki
Lopputulos:	saksalaisjoukot valtaavat Helsingin
Osapuolet
Saksan Itämeren-divisioona ; Saksan keisarikunnan laivasto ; valkoiset	Helsingin punakaarti
Komentajat
Rüdiger von der Goltz ; Hugo Meurer ; Carl Voss-Schrader	F. E. Johansson ; Edvard Nyqvist
Vahvuudet
n. 9 500 saksalaista,; n. 2 000 valkoista	n. 1 500–2 000
Tappiot
54 kaatunutta saksalaista, ; 23 kaatunutta valkoista	n. 400 kaatunutta tai teloitettua

Tämä artikkeli käsittelee vuoden 1918 Suomen sisällissodan operaatiota. Suuren Pohjan sodan vuoden 1713 operaatiosta kerrotaan artkkelissa Helsingin taistelu (1713).

Helsingin valtaus oli 11.–13. huhtikuuta 1918 käyty Suomen sisällissodan taistelu, jossa Saksan Itämeren-divisioona valtasi punaisten hallussa olleen Helsingin. Saksalaiset olivat nousseet maihin hieman yli viikkoa aikaisemmin Hangossa ja edenneet sen jälkeen kohti Helsinkiä, jossa taistelut huipentuivat kantakaupungissa käytyihin kiivaisiin katutaisteluihin. Saksalaisten apuna oli myös suomalaisia valkoisia, joiden osuus kuitenkin jäi pieneksi. Helsingin valtauksen aikana sai surmansa noin 400 punaista, 60 saksalaista ja 20 valkoista. Lisäksi tuhansia antautuneita punaisia joutui vankileireille.

Kenraalimajuri Rüdiger von der Goltzin komentamat saksalaisjoukot aloittivat sotatoimet punaisten hallitsemaa Helsinkiä vastaan torstaina 11. huhtikuuta. Ensimmäisen päivän aikana taisteluja käytiin vain Espoossa, kunnes saksalaiset seuraavana aamuna hyökkäsivät kaupungin keskustaan nykyistä Mannerheimintietä pitkin sekä Töölönlahden pohjoispuolelta Pasilasta. Kiivaiden katutaistelujen jälkeen punakaartin päämajana toiminut Smolna antautui 13. huhtikuuta, minkä jälkeen saksalaiset aloittivat hyökkäyksen punaisten viimeiselle tukialueelle Pitkänsillan pohjoispuolisiin työläiskaupunginosiin Siltasaareen ja Hakaniemeen. Punaiset antautuivat vielä samana päivänä ja lopullisesti taistelu oli ohi 14. huhtikuuta, kun viimeinenkin vastarinta loppui.^[1]

↑ Aunesluoma, Juhana & Häikiö, Martti (toim.): Suomen vapaussota 1918. Kartasto ja tutkimusopas. Helsinki: WSOY, 1995. ISBN 978-951-02017-4-9.

[vapaussota-1] Aunesluoma, Juhana & Häikiö, Martti (toim.): Suomen vapaussota 1918. Kartasto ja tutkimusopas. Helsinki: WSOY, 1995. ISBN 978-951-02017-4-9.

[1]